LOGO - logotyyppi

Joel Lehtosen seura on perustettu 2010 kirjailijan nimikkoseuraksi. Tavoitteena on pitää kirjailijan persoona, tuotanto ja Putkinotko (ent. Inhan tila) elävänä.

Seura on pyytänyt meiltä ehdotuksia seuran tunnukseksi. Tunnuksen tulisi ilmentää paikallista merkittävää kirjailijaa sekä seuraa, jonka tehtävänä on mm. ylläpitää tunnetun kirjailijan muistoa, tuotantoa ja tunnettuutta nykypäivässä.

Logotyyppi on usein kirjaimista ja kuvasta/kuviosta muodostuva tunnus, joka on visuaalisesti kiinnostava, omaperäinen ja selkeä.

Suunnittele seuralle oma tunnus. Kuva-aiheen lisäksi tulee seuran nimen olla osana tunnusta. Valitse nimelle selkeä ja tyylikäs kirjasin. Tunnus voi muodostua myös kiinnostavasti asetelluista kirjaimista JLS, jolloin kirjaimet ovat kuvan asemassa. Lisäksi pitää kuitenkin olla seuran nimi kokonaan.

Aloita etsimällä netistä tekstiä ja kuvia kirjailijasta, Joel Lehtosen seurasta ja Putkinotkosta.
Käy myös Puistokadun puistossa katsomassa Lehtosen näköisveistosta.

Kirjainsommitelmat

Väripapereista leikatuilla kirjasimilla tehtiin harjoitus, jossa tutkittiin kirjainten muotojen, koon, välimatkan, suunnan, tiheyden ja värin vaikutusta toisiinsa.

Värien vuorovaikutus aiheuttaa joskus värähteleviä rajoja, joskus häviäviä rajoja kirjainten ja taustan välille. Värien kylläisyys ja voimakkuus nostaa värejä pintaan, ja vaaleus tai harmaan sekoitukset vievät kirjaimia taustaan. Kirjainten sommittelu (asettelu pinnalle) vaikuttaa myös hahmottumiseen.

Aten

Janitan ja Eerikan

Lindan

Sofian

Tarun

Veeran

Tiinan

Tuulin ja Viivin

Taittoa

Taittotaito on tärkeä taito, kun tehdään julkaisua, on se sitten painettu tai verkkojulkaisu.

Taitossa asetellaan erilaisia tekstejä annettuun tilaan mahdollisimman luettavasti ja muutenkin selkeästi. Taitossa olevat tekstit ovat kirjoitettua tekstiä, eri tekniikoilla tehtyjä kuvia ja graafisia merkkejä.

Visuaalisesti näyttävää asettelu on mm. julisteissa, levynkansissa, kirjankansissa, aikakauslehdissä ja laadukkaissa verkkojulkaisuissa. Silloin painoa laitetaan hyvälle sommittelulle ja luoville ratkaisuille.

Typografiassa operoidaan tekstien asettelulla, jossa valitaan annettuun tehtävään ja julkaisuun sopivat kirjasimet (fontit) ja niiden eri muodot ja värit.

Viime tunnilla tehtiin väripapereista leikatuilla kirjasimilla harjoitustyö, jossa tutkittiin kirjainten muotojen, koon, välimatkan, suunnan, tiheyden ja värin vaikutusta toisiinsa. Niistä jokunen esimerkki skannataan tänne.

Tehdään analyysitehtävä: lataa viisi eri tyyppistä kirjasinta (fonttia), vertaile niitä ja kirjoita vapaamuotoinen analyysi siitä, mitä kirjaimet muodoillaan viestivät. Kuvaile adjektiivein ja pohdi, missä yhteydessä kutakin fonttia voisi käyttää.

Varhaisia värikuvia ja uutta litografiaa

Ensimmäisellä tunnilla ehdimme vielä käydä tutustumassa Savonlinnan kesänäyttelytarjontaan.

Linnankatu 13:ssa oli Vedossa-litografianäyttely, jossa oli erilaisilla tekniikoilla tehtyä grafiikkaa, tosin eniten litografioita. Viimeistä päivää auki olleessa näyttelyssä Kaisu Sirviö kertoi meille litografian tekemisestä ja vähän taiteilijan elämästäkin. Kaisu Sirviön lisäksi seinillä oli Kuutti Lavonen, Sari Bremer, Matti Hintikka, Kalle Berg ja Elina Sipilä komeilla töillään. Sari Bremer sai opiskelijoiden huomion värikkäillä viidakkoaiheisilla vedoksillaan.

Maakuntamuseossa oli esillä Sergei Progudin-Gorskin yli sata vuotta sitten tekemiä värikuvia Suomesta ja Venäjältä. Hänen omintakeisessa tekniikassaan kuvattiin samasta kohteesta aina kolme negatiivia, kukin eri värisellä suotimella. Kuvia esitettiin aikanaan Taikalampulla (eli projektorilla) tai kirjoihin painettuna, jolloin painossa käytettiin myös samoja kolmea väriä. Negatiivit ovat nykyään Yhdysvaltain kansalliskirjastossa.

Havainnollistus Progudin-Gorskin valokuvausmenetelmästä,
MK otti kuvan Riihisaaren näyttelystä

Putkassa piipahdimme katsomassa Ars Novan taiteilijoiden maalauksia.