Yleisimmät digikameroiden kuvatiedostomuodot ovat RAW = raakakuva, häviötön ja JPEG (Joint Photographic Experts Group) = häviöllistä pakkausta. Jokaisella kameramerkillä on raw-kuvalle oma lyhenne, esim. Canonilla CRW ja Nikonilla NEF.
Kuvatiedostot vaativat erilaisen tilan, siksi on tärkeää tietää, mihin kuvaa käytetään ja mihin formaattiin sen tallentaa. Esim. gif-kuvasta ei saa mitenkään tulostettua kunnollista valokuvaa. Tulostettavan kuvan on oltava RAW, JPG (PNG) tai TIFF (Tag Image File Format) -muotoa.
Voit kuvata järjestelmäkamerallasi RAW- tiedostoja ja samalla tallentaa ne JPEG:ksi. RAW-tiedostojen käsittelyyn tarvitset kameran oman ohjelman tai photosopin. JPEG-kuvia voi käsitellä ja jakaa huoletta missä vaan, se on yleisin kuvatiedostomuoto. Tällöin tiedoston koko on myös sopiva monenlaiseen käyttöön. PNG, jota myös näkee usein käytettävän, on parhaimmillaan piirroskuville.
 |
Esimerkkikuvan lähde, linkki |
Värilämpötilan mittaus ja valkotasapainon säätäminen
Tässä Canonin WB-valikko. AWB on automaattinen valkotasapainoasetus. Reunimmainen oikealla on
omaa mittausta varten, eli kuvataan ensin valkoinen paperi siinä valossa, jossa aiotaan kuvata. Mitattu kuva tallentuu myös asetukseksi, jos haluaa käyttää sitä myöhemmin. Kun vaihdetaan paikkaa ja valaistusolosuhdetta, pitää mittaus tehdä uudestaan.
Hankalinta valkotasapainon säätö on ns. sekavalossa, esim. sisätilassa on hehkulamppuvalo ja ulkoa tulee päivänvaloa. Vaihtoehtona on kuvata automaattiasetuksilla tai ottaa kaksi kuvaa, joista sitten kuvankäsittelyssä muokataan kuva, joka vastaa omaa mielikuvaa valaistuksesta.
Totuus vain on se, että ihmissilmä ei pysty analysoimaan värilämpötiloja niin hyvin kuin kamera. Esim. valkoisen tulkinta on vaikeaa, koska tiedämme paperin olevan valkoisen, vaikka se loistelampun valossa olisikin ihan vihreä. Toisaalta kameran automatiikka liioittelee, eli pyrkii korjaamaan virheväriä liikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti